Twilling Tweeds
Twliing Tweeds and Humarnand Hoost (Skilled Hands) on monikulttuurinen yhteisö, joka yhdistää pakistanilaisen käsityötaidon ja skotlantilaisen Harris tweed -kankaan – sekä suomalaisen kuvittajan. Twilling Tweedsin on luonut pakistanilais-skotlantilainen suunnittelija Adil Iqbal ja projektin tarkoitus on tuoda työmahdollisuuksia Pakistanissa Chitralin kylässä asuville käsityöläisnaisille. Minulla on ollut ilo tehdä heidän kanssaan yhteistyötä ja olen päässyt kuvittamaan heidän valmistamiaan tuotteitaan. Kuvituksiani on käytetty tweed-kankaisissa pussukoissa ja kangaskasseissa ja niitä voi ostaa täältä.
Näissä Pakistaniin tehdyissa kuvituksissa saan usein melko vapaat kädet toteutuksen kanssa. Yleensä saan aiheeksi esim. listan esineistä, joita voin käyttää inspiraationa. Tweed-mallistoa varten minua pyydettiin piirtämään erilaisia maharajan koruja, turbaaneja ja muuta aiheeseen liittyvää.
Kangaskaseissa kuvien aiheet saivat rönsyillä enemmän: niihin toivottiin lintuja, teekuppeja, hennatatuointeja, sandaaleja ja kaikenlaista kaunista.
Tämän viimeisen kuvan olen lainannut Twilling Tweedsin Instagram-sivulta. Kuvassa on Chitralin käsityöläisiä ompelemassa piirtämiäni kuvituksia kankaalle. Työskentely on aikaa vievää, koska kuviot ommellaan ohuella langalla ja kuvitukset ovat melko yksityiskohtaisia. Naiset ovat hyvin taitavia ja jokaisella heistä on hieman erilainen ompelukäsiala, siksi jokainen käsityö on erinäköinen.
Alkuperäinen kuva: https://instagram.com/p/1PrBeirgo7
Keltaista ja mustaa
Kiinnostuin taas pitkästä aikaa kuosisuunnittelusta ja kokeilin hieman graafisempaa tyyliä. Piirsin kuviot ensin mustalla tussilla paperille ja tein raportin Photoshopissa.
ruusunorsu
Altia uudisti Hannibal-viinin ja minä suunnittelin etikettiin kuvituksen. Kuvaan toivottiin norsua ja jotakin Espanjaan viittaavaa. Etiketin suunnitteli Altian oma graafikko.
Asiakastöitä Saudi-Arabiaan ja Pakistaniin
Kuvitus saudi-arabialaiselle leipomolle (2013)
Saan toisinaan yllättäviä yhteydenottoja maailmalta ja jostain syystä kuvitukseni tuntuvat sopivan erityisesti islamilaiseen kulttuuriin liittyviin projekteihin. Islamilainen maailma ei ole minulle ennestään kovinkaan tuttu ja olen aina yhtä ihmeissäni, miten asiakkaani sieltä kaukaa ylipäätään löytävät minut. Aluksi jännitin kamalasti, miten työskentely vieraan kulttuurin parissa onnistuu. Yhteistyökumppanini ovat kuitenkin aina olleet hyvin avuliaita ja olen saanut selkeää palautetta, mihin suuntaan seuraavaksi edetään. Aloitin kuva-aiheiden kanssa hyvin varovasti, mutta loppujen lopuksi näissä projekteisa olen voinut tehdä paljon rohkeampia ja yllättävämpiä juttuja kuin suomalaisille asiakkailleni. Yllä Saudi-arabialaiselle leipomolle piirtämäni kuvitus. Toimeksianto tuli paikalliselta art directorilta, joka etsi kuvittajaa asiakastyöhönsä.
Tällä hetkellä työn alla on kaksi eri tekstiiliprojektia kevään 2014 markkinoille Pakistaniin. Niitä en voi vielä tarkemmin esitellä täällä, mutta odotan jännityksellä mallistojen julkistamista. Ensimmäiseen mallistoon olen piirtänyt laukkuihin tulevia kuvituksia. Toiseen mallistoon suunnittelin patterneja, joita käytetään huiveissa sekä luksuslaukuissa. Kumpikin asiakkaani työskentelee pakistanilaisten käsityöläisten kanssa ja kuviot ommellaan käsin kankaaseen.
Pääsin tutustumaan ensimmäisen kerran pakistanilaiseen perinnekäsityötaitoon muutama vuosi sitten, kun toimin yhtenä kuvittajana Polly & Me:n Peace of Cake -mallistossa. Samantyylistä tekniikkaa käytetään myös tämän kevään projekteissani, mutta uusien yhteistyökumppanieni tuotteet ja kuvitukset tulevat olemaan hieman erilaisia.
Water Buffalo (2011) / Polly&Me:lle suunnittelemani laukkukuvitus
Runokuvitus (2011): Mullah Nassurad / ei julkaistu
Runokuvitus (2011): Mullah Nassurad / ei julkaistu
Vanhan kirjallisuuden päivät 2014
Sain suunnitella Sastamalan Vanhan kirjallisuden päiville tunnuskuvan. Vuonna 2014 Sastamalan tapahtuma täyttää 30 vuotta ja teemakuvaan toivottiin kuvitus, jossa välittyy tapahtuman kotoisa ja vanhoja kirjoja arvostava lämmin tunnelma. Tällainen siitä sitten tuli.
Exlibris-leimasin
Suunnittelin tilaustyönä exlibris-leimasimen. Asiakkaan toiveena oli saada merkkiin sisältymään nimikirjaimet sekä viiksekäs saimaannorppa.
Vähemmän kuoseja, enemmän oikeita töitä
Tuhat tarinaa Espoosta -näyttelyn kuvitus
Laitoin alun perin blogini pystyyn, koska portfoliooni alkoi kasaantua enemmän kuoseihin liittyviä näytetöitä kuin oikeita asiakastöitä. Kuosisuunnittelulla ei Suomessa voi tehdä bisnestä, joten päätin siirtää kuosit jonnekin muualle ja painottaa www-sivuillani sitä osaamista, jota voin myydä maksaville asiakkaille. Aloittelevana yrittäjänä töitä ei heti ollut niin paljon tarjolla, että ehdin pari vuotta harrastaa hyvin kuoseja vaapaa-aikanani. Parhaimpina aikoina niitä syntyi useampi viikossa ja siksi blogille oli tarvetta.
Nyt viimeisen vuoden aikana asiat ovat muuttuneet ja ehdin yhä harvemmin piirtelemään omia juttuja. Huomasin äskettäin, ettei blogiin juuri synny uutta materiaalia, mikäli haluan postailla pelkistä kuoseista.
Myös työnkuvani on muuttunut viimeisten vuosien aikana. Aikasemmin tein päätyönäni graafista suunnitellua ja kuvitukset olivat vain pieni osa työtäni. Kuvitukset olivat kuitenkin sitä, mitä halusin tehdä, joten päätin hakea Kuvittajat ry:n jäseneksi ammattiuskottavuuden takia. Ja kas – hakemukseni hyväksyttiin. Aluksi pidin itseäni hieman alempiarvoisena kuvittajana, koska en ole perinteisellä tavalla taitava piirtäjä. Kuvittajat ry:n jäseneksi ei oteta ketä tahansa ja teknisesti taitavia piirtäjiä siellä on paljon.
Kuvittajat ottivat minut kuitenkin ystävällisesti joukkoonsa ja olen saanut heidän avullaan runsaasti positiivista huomiota. Työni herätti alan ihmisissä kiinnostusta, koska olin kuoseja harrastellessani kehittänyt ilmaisua persoonalliseen suuntaan ja käytin kuvitusta paikoissa, joissa sitä ei perinteisesti olla totuttu näkemään. Minusta tehtiin jopa haastattelu Kuvittajat ry:n lehteen. Se tuntui aluksi omituiselta, mutta myös hienolta tunnustukselta työtäni kohtaan.
Nykyisin päätyönäni on kuvittaminen ja myös itsetuntoa on tullut lisää. Saan tehdä töitä, jotka tuntuvat omalta jutulta ja olen päässyt mukaan hienoihin projekteihin. Kuun lopussa WeeGeessä avataan Espoon kaupunginmuseon näyttely ”Tuhat tarinaa Espoosta”. Sain kunnian suunnitella näyttelyn pääkuvituksen, seinänkokoisen historiapuun. Aika huimaa. WeeGeen seinä ei sentään ole ihan mikä tahansa seinä!
Perus
Rakennusprojektin takia ei nykyisin ehdi tehdä omia kuvitusjuttuja juuri ollenkaan. Pitäisi pikku hiljaa kuitenkin nousta raksamontusta oikeiden töiden pariin, joten piirtelin sormiharjoitustyönä tuttua materiaalia.
Poscat päähän ja possu kyytiin
Kesällä ei jaksa istua kaiket päivät koneen ääressä, vaan siirryin pihalle maalitussejen kanssa ja maalasin itselleni uuden polkupyöräkypärän. Akrylilakan kanssa oli pieniä ongelmia, koska lakkapullon suutinosa oli tukossa ja lakka roiskui epämääräisesti kupristaen maalia. Tällaista minulle ei olekaan koskaan aiemmin käynyt, mutta lakka alkoi olla jo melko lopussa ja vanhaa, koska olen suihkinut kaikki aiemmat Uniposca-työni samalla pullolla. Jouduin hiomaan hieman maalia pois ja piirsin kaikki kuviot uudestaan. Pinta jäi vähän epätasaiseksi, mutten uskaltanut hioa kypärää kovin paljon, ettei kypärä mene pilalle. Epätasainen pinta harmittaa hieman, mutta kai tämä omassa käytössä menee näinkin.
Sininen (ja punainen)
Tein vaihteeksi patternin.
… ja voi tämän kääntää toisinkin päin. Toimii joka suunnalta katsottuna.
Raportti 